Image Source: Unsplash
Suomi on pieni maa, jossa tiede, teknologia ja innovaatiot ovat keskeisellä sijalla. Viime vuosina kansainväliset tiedotusvälineet ovat olleet täynnä juttuja Suomen innovaatiomallista ja siitä, miten se muuttaa maailmanlaajuista näkemystä siitä, millainen on tehokas innovaatioekosysteemi. Suomen menestyksen avain on ollut sen sitoutuminen tieteen ja tutkimuksen rahoittamiseen. Suomen valtio rahoittaa tiedettä ja tutkimusta, mutta suurin osa rahoituksesta tulee yrityksiltä. Usea yrityksen panostavat huomattavia summa tutkimukseen ja tuotteidensa kehitykseen juurikin Suomessa. Osa rahoittaa tätä valtiolta saatavilla avustuksilla, osa yrityksen omalla kassalla. Osa tutkimuksesta rahoitetaan myös lainoilla.
Pienemmän yritykset rahoittavat yleensä tutkimusta ja tuotekehitystä lainoilla. Usein lainat ovat yrittäjien itse ottamia lainoja, joiden avulla katetaan tutkimuskuluja. Useat yrittäjät ovatkin kohdanneet taloudellisia ongelmia lainojen takaisinmaksusta. Erilaiset talousongelmiin erikoistuneet säätiöt ovatkin huolissa kehityksestä ja tarjoavat erilaisia apua taloudellisiin ongelmiin joutuneille yrittäjille. Erilaisen maksujärjestely ovat ensimmäinen apu ongelmaan. Yhdistelylaina tai muut lainan järjestelyt ovat yleistyneet. Lue lisää tutkimus- ja kehittämisavustuksista ->
Innovaatio parantaa tuottavuutta
Tutkimukseen ja kehitykseen investoiminen on tärkeää monista syistä. Tuottavuus on yksi niistä. Yhä globalisoituneempi maailma tarkoittaa, että yritysten on oltava innovatiivisempia kuin koskaan ennen. Samaan aikaan tuottavuus kuitenkin laskee monissa maissa. Innovointi on avain tuottavuuden lisäämiseen. Kun meillä on uutta teknologiaa, uusia tuotteita ja uusia menetelmiä, voimme tehdä asioita tehokkaammin, mikä tarkoittaa, että voimme tuottaa enemmän samoilla resursseilla. Lisäksi on tietenkin hyötyä siitä, että meillä on uusia tuotteita ja palveluja, joita asiakkaamme haluavat ostaa. Tuottavuus johtaa myös suurempiin tuloihin ja suurempaan vaurauteen kaikille.
Suomi investoi inhimilliseen pääomaansa
Suomen väkiluku on monia muita Euroopan maita pienempi, yhteensä noin 5,5 miljoonaa. Maa on kuitenkin aina panostanut inhimilliseen pääomaansa. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on yksi maailman vanhimmista ja korkeimmin koulutetuista väestöistä. Tutkijan keski-ikä Suomessa on 55 vuotta, mikä kertoo maan pitkäjänteisyydestä. Suomessa on myös erittäin korkea lukutaitotaso, ja Suomi on panostanut koulutukseen vuosikymmeniä, ja lukutaitotaso on noussut jatkuvasti koko maassa. Suomessa keskitytään paljon STEM-oppiaineisiin (tiede, teknologia, tekniikka ja matematiikka), ja Suomessa on vahva huippuosaamisen kulttuuri näillä aloilla. Tämä on yksi syy siihen, miksi Suomi on pystynyt menestymään maailmanlaajuisessa innovaatiokilpailussa.
Suomi: maailman johtava innovaatiotoimija
Suomella on pitkä innovaatiohistoria, joka ulottuu aina kauas historiaan, jolloin maa oli vielä osa Neuvostoliittoa. Sittemmin monet suomalaisyritykset ovat nousseet globaaleiksi johtajiksi, kuten paperi- ja metsäteollisuusyritys UPM, tietoliikennemerkki Nokia ja ohjelmistoyritys Tieto. On useita syitä siihen, että Suomesta on tullut maailman johtava innovaatioyritys. Ensimmäinen on pitkäaikainen panostus koulutukseen ja tutkimukseen. Tämä on johtanut korkeasti koulutettuun työvoimaan ja vahvaan tekniseen osaamiseen monilla aloilla. Toinen on avoimuuden kulttuuri. Suomessa panostetaan vahvasti yhteistyöhön ja jakamiseen, mikä tarkoittaa, että Suomessa on monia erilaisia verkostoja, jotka tukevat innovointia. Kolmas on Suomessa vallitseva yrittäjähenki. Monet nuoret, juuri yliopistosta valmistuneet, perustavat omia yrityksiä. Itse asiassa maassa on yksi maailman korkeimmista yrittäjyysasteista.
Lyhyt historia Suomen panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen.
Suomi on aina ollut innovatiivinen maa, mutta 1900-luvulla Suomi keskittyi raskaaseen teollisuuteen, kuten metsätalouteen ja kaivostoimintaan. 1960-luvulla Suomi alkoi kuitenkin keskittyä korkean teknologian ja palvelualojen kehittämiseen. Tätä varten maan oli investoitava inhimilliseen pääomaansa. Sitten 1990-luvulla Suomi näki tarpeelliseksi investoida tutkimus- ja tiedesektoriinsa sekä koulutusjärjestelmäänsä. Vuonna 2000 se loi Suomen huippuosaamisaloitteen, joka oli 10-vuotinen suunnitelma tieteeseen, tutkimukseen ja korkeakoulutukseen investoimiseksi. Tämä johti monien uusien yliopistojen perustamiseen ja monien uusien tutkimushankkeiden kehittämiseen.
Yhteenveto
Avain innovaatioihin on investoida koulutukseen, tutkimukseen ja tieteeseen. Tämä tarkoittaa tiede- ja tutkimusapurahojen rahoittamista uusien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tukemiseksi. Kun maat tekevät näin, niistä tulee kilpailukykyisempiä ja vauraampia. Näin on käynyt Suomelle, joka on pieni skandinaavinen maa, jolla on monia vahvuuksia. Ensinnäkin Suomessa on pieni väestö, jolla on käytettävissään erittäin ammattitaitoista ja koulutettua työvoimaa. Toiseksi maa on panostanut pitkäjänteisesti koulutukseen ja tutkimukseen, mikä tarkoittaa, että sillä on vahva tekninen osaaminen monilla aloilla. Kolmanneksi maassa vallitsee avoimuuden kulttuuri, mikä tarkoittaa, että maan sisällä on monia erilaisia verkostoja, jotka tukevat innovointia. Neljänneksi maassa on yrittäjähenkeä, jota on monissa nuorissa, jotka ovat hiljattain valmistuneet ja perustaneet omia yrityksiä.